Erään häävalssin sanoin "Tahdon, tahdon, tahdon, tahdon elää sun kanssas ainiaan. Tahdon, tahdon, tahdon, tahdon hellien sun rakastaa..." kuljetan ajatuksenne kesähäiden tunnelmaan. Monet parit ovat kirkon varaamisestaan tai ehkäpä jo lapsuuden hääleikeistään saakka suunnitelleet suurta juhlaansa. Halu olla päivä prinsessana tai prinssinä täyttää rohkeinta elämänsä päätöstä tekevien ajatukset. Sovitaan ja keskustellaan lukuisista yksityiskohdista, laihdutetaan, luetaan hääkuvastoja, askarrellaan, pohditaan kuluja ja unelmoidaan - joskus epäröidäänkin. Kaikki tämä tapahtuu, koska tahdotaan mennä naimisiin!

Vanhemmuuden valtavaan lahjaan kuuluu isäksi ja äidiksi kasvaminen. Jokainen lapsi yksilöllisyydellään ja eri kehitysvaiheellaan koulii vanhempaansa yhä vain inhimillisemmäksi epäitsekkyyden, vastuuntunnon ja hellyyden myötä. Äidin ja isän kasvatustehtävät ovat toisiaan täydentäviä ja vanhempina puolisot saavat koko ajan elää elämän arvoituksellisuudessa. Toiset kokemukset tuntuvat hyviltä ja jotkut kipeästi satuttavat.

Uskottomuus ja kommunikointivaikeudet ovat nimenomaan perheneuvojan näkökulmasta merkittäviä huolenaiheita, jotka vaikuttavat ihmisten jaksamiseen ja perheiden hajoamiseen. Ajattelen kuitenkin, että aikamme stressi- ja suoritusyhteiskunnassa suurinta ihmisjoukkoa koskettava huolenaiheeni on lukuisten mahdollisuuksien tarjonnasta aiheutuva kiire ja kyvyttömyys pysähtyä itselle merkittävien asioiden äärelle. Jos ihminen jää tunnekoukkuun kiireensä kanssa, muodostuu siitä vähitellen asenne, joka on osa hänen ajatusmaailmaansa.

Avioerot ovat yleistyneet ja valitettavasti Suomi pitää kärkisijoja EU-maiden avioerotilastoissa. 2000-luvulla on joka vuosi eronnut yli 13 000 suomalaisparia ja vuosittain Suomessa hajoaa noin 30 000 lapsen perhe. Keskimääräinen avioliiton pituus Suomessa on vajaa 12 vuotta.

Tohtoroituminen on yksi merkittävin omaan kasvuuni ja elämääni vaikuttanut prosessi. Sen rinnalla äitiyteni sekä parisuhteeni ovat innoittaneet elämääni niin, että sitä voisi kutsua rakkauden paloksi. Rakkautta on sekin, että tuntuu hyvältä vaikuttaa elämässä kaikkeen siihen, mihin ylipäätään on mahdollista vaikuttaa. Väitöskirjani kirjoittaminen on avannut minulle mahdollisuuden vaikuttaa.