Työhyvinvointi on mielenkiintoinen käsite, jota sain taannoin tarkastella oppilaitoksen näkökulmasta luentoa valmistellessani. Meillä jokaisella on työkokemuksemme, joiden sävyttäminä asetamme toiveita tai näemme eri piirteitä oman työnhyvinvointimme selittävinä tekijöinä. Jokainen työyhteisö on luonnollisesti työntekijöidensä näköinen, eikä mikään työyhteisön ominaisuuksista ole muita merkityksellisempi, sillä ihmiset arvostavat eri asioita.
Fyysisistä työolosuhteista huolehditaan turvallisuuteen, valaistukseen, ilmanvaihtoon, lämmitykseen, ääniympäristöön, siisteyteen, sisäilman laatuun ja ergonomiaan sekä työasentoihin panostamalla. Näistä on tullut meille monelle itsestäänselvyys ja fyysistä työtä tekeville välttämättömyys, minkä myötä monilla työpaikoilla voimme keskittyä psyykkisiin ja sosiaalisiin työolosuhteisiin.
Hyvän työyhteisön edellytys lienee taitavassa johtamisessa, sillä monet työntekijät jättävät erityisyytensä ja taitonsa näyttämättä, mikäli erilaisuutta ei hyödynnetä tai hyväksytä. Kullakin työntekijällä on oma ainutlaatuinen työhistoriansa, jota pitäisi kartoittaa työpaikan näkökulmasta tarkasti, jotta pystyttäisiin sovittamaan työntekijöiden tietotaidot tarpeiden mukaan. Usein työntekijöiden sosiaalinen pääoma jää avaamatta, puhumattakaan työyhteisön sosiaalisesta pääomasta. Ei ole yhdentekevää, minkälaisista yhteisöistä ja toimintajärjestelmistä tullaan, miten osataan toimia keskenään, millaisia verkostoja kullakin on ennestään, kuinka kyetään luottamaan toisiin tai onko vuorovaikutus vastavuoroista.
Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden kokeminen vahvistaa työyhteisön keskinäistä arvostusta ja työpaikkaan sitoutumista. Yrityksissä on tavallista keskustella arvoista, joista uusille työntekijöille kerrotaan heti ensimmäisinä työpäivinä. Joskus arvot ovat piilossa tai niistä ei ole välttämättä puhuttu pitkään aikaan. Silloin tällöin huomaan miettiväni, mikä omassa työyhteisössäni on kullekin työntekijälle arvokasta ja olemmeko kaikki sitoutuneet samoihin arvoihin. Hyödyllisintä olisi, jos työntekijöiden ja yrityksen arvot olisivat yhteensopivia ja vähintäänkin muistettaisiin keskustella, miten yrityksen arvot näkyvät kunkin työntekijän työssä. Arvot eivät koskaan saisi olla vain sanahelinää, vaan arvojensa mukaisesti toimivaa yritystä työntekijät edustavat ylpeydellä sitoutuen työpaikkaansa ja uusien työntekijöiden rekrytointi helpottuu.
Vuosittain Suomessa toteutetaan kilpailu `Suomen parhaat työpaikat´, jossa arviot perustuvat työntekijöiden kokemuksiin. Tänä ja viime vuonna suurien yrityksien kilpailun voitti sijoittamiseen ja varainhoitoon keskittyvä Mandatum Life -yritys. Luin mielenkiinnolla työntekijöiden näkemyksiä, joista heijastui joustavuutta, hyväksyntää ja luottamusta. Lähes kaikki vastanneet olivat kokeneet tulleensa tasa-arvoisesti kohdelluiksi syntyperästään huolimatta. Uudet työntekijät olivat kertoneet tunteneensa itsensä tervetulleeksi organisaatioon. Työntekijät arvostivat mahdollisuutta järjestää töistä vapaata tarpeen vaatiessa. Lisäksi erään työntekijän mukaan työpaikassa vastuuta ja vapautta saa niin paljon kuin on valmis ottamaan.
Great Place to Work -sertifiointi on kansallisesti ja maailmanlaajuisesti myönnetty tunnustus yritysten hyvistä työntekijäkokemuksista. Pelkkä sertifioinnin hakeminen viestii yrityksen halusta profiloitua sekä työntekijöiden että asiakkaiden silmissä hyväksi työpaikaksi ja samalla edellyttää johdolta työntekijöiden toiveiden täyttämistä. Erityisen arvokkaaksi asia tulee arvioita antavien työntekijöiden kannalta, sillä työntekijät saavat pohtia, mitä työssään arvostavat. Arvelen, että moni arvioita antava ei välttämättä tiedostaisi kaikkea työpaikkansa hyvää ilman vastaamistaan. Oletan myös, että jotkut kehitettävät asiat jäisivät sanoittamatta, mikäli sitä ei erikseen kysyttäisi. Saatanpa ehdottaa työkavereilleni työyhteisömme hyvien ja kehitettävien asioiden pohdiskelua, vaikka emme kilpailuun ihan vielä osallistuisikaan.