Muutama viikko sitten näin netissä videon, jossa oli kuvattu iäkästä naista sairaalan vuoteessa ja hänen ääreensä hetkeksi pysähtynyttä hoitajaa. Nuori kalifornialaismies Jared Axen laulaa hoitotyönsä ohessa vanhuksille. Tämä saattohoitoa tekevä viisas mies osoittaa herkillä ja rauhoittavilla lauluillaan, miten musiikki voi koskettaa syvemmin ja henkilökohtaisemmin kuin mikään muu viestintä. Jaoin kyseisen videon tuttavilleni ja viestiksi kirjoitin: ’Jos saan elää vanhaksi ja jos joudun sairaalaan, toivottavasti saan kuulla jotakin samanlaista’.
Pääsiäisen aikaan muistelin 80-luvun tiputanssi-hittiä, jonka melodia kuljetti mieleni serkkuni hääjuhlaan vuodelle 1981. Näin silmissäni iloiset häävieraat tiputanssin rytmissä. Jatkoin muisteluani ja harppasin vuodelle 1989, jolloin Brasiliasta maailmalle levinnyt Lambada valloitti ainakin Suomen tanssiväen kerta toisensa jälkeen. Päästäkseni kunnolla nuoruuteni tunnelmiin katsoin YouTube -videona pätkän Lambadaa, lantion keinutustanssia ja hymyilin leveästi. Musiikki osui taas sinne, minne sanoilla ei ole tietä.
Hääseremonian Prinsessa Ruusunen tai Mendelssohnin häämarssi tuntuu selkäpiissä. Lapsuuden kuusijuhlissa lauletut joululaulut ovat tuttuakin tutumpia. Kevätjuhlan Suvivirsi kuuluu suomalaiseen koulutyön päättämiseen ja kesäloman aloittamiseen. Albinonin Adagio on soinut monien läheistemme hautajaisissa. ’Sama taivas, sama maa’, ’ Lapsuuden usko’, ’Tuu mun vaimoksein’ tai ’Tuli kirkkoon mies ja lapsi’ -laulu ovat kiistatta merkittävä osa suomalaisten rippileirimuistoja. ’Ohi on’ -marssi taitaa olla kaikille armeijan käyneille mieluisa muisto.
Musiikki auttaa meitä muistamaan ja jäsentämään elämäämme. Musiikkia on kuvattu aikataiteeksi, eikä syyttä! Sanat, melodia, rytmi tai dynamiikka saa ihmisen kokemaan sisäisessä maailmassaan monenlaista. Toiset näkevät värejä, tuntevat väreitä ja jopa hajuja ja makuja. Erilaiset musiikkityylit ovat ajalle ominaisia, mutta musiikkia ei kuitenkaan voi vangita tiettyyn aikaan. Jokainen kuulija tai musiikin luoja saa sijoittaa musiikkiin omia henkilökohtaisia sisältöjä, jotka usein ovat täynnä tunteita. Laulujen sanat elävät eri tarinoita meidän kokemuksissamme ja suosittelenkin toisen ymmärrystä tavoiteltaessa kuuntelemaan hänen lempilaulujaan ja kuulemaan, mikä merkitys kullakin laululla on hänelle.
Jokin laulu on saattanut jäädä elämään sisällemme jonkun merkittävän kokemuksen seurauksena. Ehkä kyseinen laulu soi silloin taustalla tai laulun sanat muistuttavat meitä tuosta hetkestä. Toisinaan on mielenkiintoista kuulla lauluntekijän tarina laulun synnystä, jolloin laulu avautuu uudella tavalla ja saattaa koskettaa voimakkaammin.
Musiikkia sanotaan tunteiden kieleksi ja toisaalta musiikin avulla säädellään tunteita ja vireystiloja. Reipas musiikki energisoi ja rauhallinen musiikki rentouttaa tai saattaa jopa tuudittaa uneen. Hyvin valittu musiikki tekee elokuvasta entistäkin paremman ja musiikilla vaikutetaan myös ihmisten ostokäyttäytymiseen. Musiikki irrottaa meidät arjen askareista ja toimii tehokkaasti mielialan kohottajana.
Olen laulanut aina ja suurimman osan elämästäni olen saanut kuulua kuoroon. Olen täysin vakuuttunut siitä, että yhdessä laulaminen tai soittaminen yhdistää ihmisiä, lisää yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Musiikkiharrastamisen myötä olen tutustunut uusiin ihmisiin ja konkreettisesti ymmärtänyt olevani osa erilaisten ihmisten kokonaisuutta. Instrumenttien erilaiset sointivärit ja laulajien persoonalliset äänet synnyttävät taidetta, jonka tiedetään aktivoivan aivojen mielihyvämekanismeja. Annetaan mielihyvämekanismeillemme ravintoa musiikin muodossa ja saakoon musiikki meidät tanssimaan, jolloin kehommekin saa ravintoa!