Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys on ikään kuin sanaton sopimus tehdä yhdessä töitä ja samalla nauttia siitä, mitä saavuttaa toisten kanssa jokaisen eduksi.

Puolisoni Juhan kanssa olemme pienen kylämme kyläseuran jäseniä. Viime vuonna anoimme kylämme kehittämiseen rahoitusta Leader Suupohjalta yleishyödyllisenä investointihankkeena, mistä olen vuosi sitten kolumnissani maininnut, kun toivotin ihmisiä
maalle luonnon rauhaan. Pieni kyläyhdistyksemme oli onnekas, sillä saimme Leader-rahoituksen, jolla tavoittelemme ensisijaisesti yhteisöllisyyden lisäämistä vapaa-ajan alueen kävijöiden ja talkootyöläisten kesken.

Rahoitus on edellytys kehittämisideoidemme toteuttamiseksi, mutta ilman talkoohenkeä mitään mahtavaa ei olisi saatu aikaan. Kylässämme tunnemme toisemme ja samalla talkoita tehden tutustumme entistäkin paremmin. Yhteisössä on oltava hyvää tahtova ydinryhmä, joka innostaa, ideoi, toimii ja delegoi, sanoo yhteisökyläkehittäjä Riitta Birck, jonka ajatuksia peilaan omiin kyläkokemuksiini.

Riitta Birck on todennut, että yhteisöllisyys syntyy parhaiten yhteisön toiminnan alkaessa, kun uuden aloittaminen innostaa ja päätetään yhdessä tehdä pieniä tekoja. Näistä teoista muodostuu yhdessä tehtynä kokonaisuus, joka on paljon enemmän kuin osiensa summa!

Yhteisöllisyyden merkityksellisyys on koronan myötä korostunut, kun yhdessä oleminen ja tekeminen on ollut harvinaisempaa kuin ennen. Yhteisöllisyyden kokemus – tunne siitä, että kuuluu johonkin, syntyy niiden ihmisten välille, joilla on yhteinen kiinnostuksen kohde, elämäntilanne tai asuinpaikka. Yhteisöllisyys edellyttää keskinäistä luottamusta ja perustuu vastavuoroisuuteen. Se sisältää yhteisiä tapoja toimia ja osaamisen jakamista. Yhteisöllisyys on ikään kuin sanaton sopimus tehdä yhdessä töitä ja samalla nauttia siitä, mitä saavuttaa toisten kanssa jokaisen eduksi.

Huolimatta yhteisöllisyyden muodikkuudesta halusin kirjoittaa tämän kolumnin, sillä moniin yhteisöihin kuuluneena ja kuuluvana haluan julistaa yhteisöllisyyden voimaa. Yhteisöllisyys syntyy keskeneräisyyden sietämisestä, kärsivällisyydestä ja sitkeydestä, mikä toisinaan
tarkoittaa peruuttamista tai toiseen suuntaan kääntymistä, kun huomataan jokin toimimattomaksi. Luovuttamalla menetetään kaikki se, mitä on saavutettu. Yhteisöllisyydessä arvokkainta on ennen kaikkea sen ydin eli arvot, jotka kannattelevat yhteisöä vaikeina
hetkinä. Kylämme hanke johdatti johtokuntamme pohtimaan, mikä on tässä ajassa tärkeintä ja hankesuunnitelmaan kirjasimme toimenpiteitä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi.


Parasta yhteisöllisyydessä on moniäänisyys, jota yhteisöllisyydestä kirjoittanut Aini-Kristiina Jäppinen vertaa osuvasti kuorolaulun harmoniaan. Sointuvat, eri korkeuksissa lauletut äänet väreilevät oikealla taajuudella muodostaen korvia hivelevän harmonian, josta ei saa puuttua kuorolaisten stemmoja. Yhteisöissä kaikkien jäsenten ajatuksille on järjestettävä kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia ja kaikkien jäsenten on uskallettava kertoa mielipiteitään, jotta upea moniääninen partituuri voi syntyä. Yhteisöllisyys syntyy, mikäli jäsenillä on yhteinen päämäärä ja tavoitteet.

Päämäärään päästään pikku-askelin, kun jokainen yhteisöön kuuluva ottaa vastuuta niistäkin tekemisistä, jotka eivät tunnu itsestä mieluisilta. Joskus harmittaa, kun on tullut luvanneeksi jotakin ja tietää, mitä seurauksia tekemättä jättämisestä koituu. Silloin kannattaa muistaa, että useimmiten oman mukavuuden ylittämisestä syntyy yhteistä hyvää ja jälkikäteen voi olla iloinen ja tyytyväinen vastuun kantamiseensa. Parhaimmillaan voi kokea yhteisöllisyyttä, kun vastuuta on jaettu ja kannettu.

volunteer, poster, illustrator
Vieritä ylös